Teen luokittelusta, osa 2: ryhmittely makumaailmoittain


by Jesse Ö., 27.06.2020

Häkellyttävän monipuolista teen maailmaa on ryhmitelty monella tapaa. Mika Hannolan blogipostaus esittelee vallitsevan tavan hahmottaa tee kuuteen ryhmään. Artikkelin ensimmäisessä osassa esitin huomioitani siitä, ja tässä osassa esitellään kehittelemäni malli, jossa teetä ryhmitellään maistelijan kannalta.


Tämän mallin tarkoitus on osoittaa eri teeluokkien välisiä samankaltaisuuksia ja eroavaisuuksia. Se voi siis auttaa löytämään uusia suosikkeja vieraammista teeluokista. Malli auttaa myös teemaisteluissa. Jos haluat maistella teen makumaailman koko kirjon läpi, tämän luokittelun järjestys on yksi tapa. Toisaalta, nämä tässä esiin nostetut makumaailmat tarjoavat todella kiinnostavia teemoja omille maisteluilleen. Makumaailmat on esitelty tässä summittaisessa järjestyksessä kevyemmästä voimakkaampaan.

  1. Kevyet kiinalaistyyppiset teet
    Nämä teet ovat mauiltaan keveitä ja kukkaisia. Kesäniityt, orkideat ja muut eksoottiset kukat ovat tyypillisiä makuassossiaatioita. Nämä teet ovat usein hieman makeita ja hentoja, hyvin aromaattisia.

    Kiinalainen vihreä tee on tämän makumaailman arkkityyppi. Kuuluisin esimerkki pähkinäinen Xihu Longjing, muita julkimoita Huangshan Maofeng, Anji Baicha. Monet keltaiset teet puhuvat niinikään samaa kieltä, esimerkiksi Huashan Huangya on hyvin lähellä vihreää teetä. Korealaiset vihreät, mm. Saejak ja Daejak kuuluvat samaan makumaailmaan, ja kevyesti hapetetut oolong-teet Taiwanista ja Kiinasta. Taiwanin Gaoshan eli korkeavuori -oolongit ovat tyypillisesti hyvin kevyitä ja vehreitä, samoin Kiinan Anxi Tieguanyin. Fenguang -vuorten Dancong -oolongeja saa myös hyvin kevyinä ja vehreinä.

  2. Valkoinen tee ja Darjeeling
    Darjeeling-teetä pidetään yleensä mustana (kiinalaisittain punaisena) teenä. Prosessoinniltaan se on oikeastaan punaisen teen ja valkoisen teen välimuoto. Sekä darjeelingit että valkoset teet tarjoilevat punaiselle teelle tyypillisiä hedelmäisiä makuja, kevyen kukkaisina.

    Yueguangbai Kiinan Yunnanista on hyvä tyyppiesimerkki. Fujianin huippulaatuiset Baihao Yinzhenit ovat valkoisen teen kevyintä tyyliä. Ensipoiminnan Darjeeling-tyyppiset teet, niin Intian Darjeelingista kuin Nepalin puolelta rajaa tarjoilevat herkullisia hedelmän ja kukkakedon makuja ja tuoksuja.

  3. Japanilaiset vihreät teet
    Japanilainen vihreä tee on maultaan oma maailmansa. Verrattuna muihin vehreisiin teihin, japanilaisten teiden makumaailma on rehevämpi, täyteläinen ja merellinen. Kukicha voi tuoda mieleen leikatun ruohikon, hienostuneet Gyokurot taas ovat täyteläisen umamisia, syvän vihreitä kesän makuja.

  4. Punainen tee
    Maltaiset, tummat, hedelmäiset punaiset teet ovat niinikään hyvin monipuolinen teeluokka. Hunanin Anhuan punaiset teet ovat mauiltaan selkeästi punaisia teitä, mutta luonteeltaan hyvin kevyitä. Yunnanin Dianhong -tyylisistä teistä taas löytyy hyvinkin rotevia, alkuvoimaisia teitä. Assamin teet, ja pääosa uudempien teemaiden teistä kuuluu myös tähän makumaailmaan. Taiwanin Dongfang Meiren -oolongtee, samoin kuin jotkut Hongwulong -nimiset teet kuuluvat makunsa puolesta enemmän tähän makumaailmaan.
  5. Tumma oolong
    Oolong on makumaailmaltaan hyvin monipuolinen teeluokka. Vihreimmät esimerkit ovat lähempänä vihreitä teitä, mutta tummemmat oolongit ovat taas hyvin erityinen makumaailmansa. Maut voivat olla paahteisia, karamelisoituneita, “kivimäisiä”, suklaisia. Wuyi-vuorten yancha teillä on “kallioiden luuranko ja kukkien tuoksu”, ja maun lisäksi näille teille onkin tyypillistä hienostunut tuoksu, ja pitkä jälkimaku. Fenghuang -vuorten Dancong -teet ovat myös usein tyyliltään tummia. Taiwanin tummista oolongeista nousee esille suklaisen paksu Muzha Tieguanyin.

  6. Shou pu’er, liubao, heicha
    Pu’er -teellä on maine navettaisena, multaisena teenä. Tämän makumaailman teihin kuuluu tietty maamaisuus, mutta lanta ei suinkaan ole ainoa maku mitä näistä löytyy. Guanxin Liubao -tee maistuu sateen jälkeisen kallion tuoksulta. Iätetty pu’er -tee voi maistua iätysoloista riippuen aarniometsältä tai sademetsän pohjakerrokselta. Hyvä Shou Pu’er on usein paksun tuntumansa vuoksi kermaisen pehmeää.

Tämä jäsentely pohjaa aiempaan Eetu Mäkelän ja Jari Nousiaisen kanssa kehittelemäämme jaotteluun. Tässä olen pyrkinyt mahdollisimman harvaan luokkaan, kuitenkin siten, että jaottelu on hyödyllinen. Japanilaisen ja kiinalaistyyppisen vihreän teen huomattavaa eroa ei välttämättä hahmota useimmista tekstilähteistä, ovathan ne molemmat vihreää teetä. Vastaavasti oolong -näyttäytyy usein eheämpänä ryhmänä kuin se onkaan, mistä syystä olen tässä jaottelussa yhdistänyt kevyimmät oolongit samaan ryhmään kiinalaistyyppisten vihreiden kanssa.


Ryhmä 2 on varmasti monelle teenjuojalle hieman yllättävä, ja myönnänkin, että se on kömpelömmästä päästä yhdistelyjäni. Koen kuitenkin, että makujen puolesta on koettavissa liukumo, kun juo Baihao Yinzheniä, Baimudania, Yueguangbaichata, ensipoiminnan Darjeelingia, toisen poiminnan Darjeelingia, syyspoiminnan Darjeelingia. Kaikki nämä teet leikkivät mauilla, jotka perustuvat hapettuneisuuteen, kehittyen miedommasta kypsempään.