Oolong-teestä, osa 1: Alkuperäseudut


Teen historia by Jesse Ö., 20.07.2020

Olen kaavaillut juttusarjaa oolong-teistä. Oolongit ovat teeluokka, joka on kiinnostanut minua paljon viimeaikoina.


Aloitetaan perusteista, mitä oikein on oolong?


Oolong on siis teeluokka, kategoria, tai genre. 烏龍 lausutaan “wulong” standardikiinaksi, ja tuo sana on rantautunut länsimaiseen käyttöön kirjoitusasussa “oolong”. Teeluokka on ryhmä teitä, jotka ovat samankaltaisia. Muita, tutumpia teeluokkia ovat esimerkiksi vihreä tee ja punainen tee (punaista teetä sanotaan yleensä ‘mustaksi teeksi’ länsimaisissa lähteissä, mutta alkuperäinen kiinalainen ilmaus on punainen. Kiinalaisista teistä puhuttaessa käytän alkuperäistä ilmausta). Oolong-tee on siis teeluokka, samaan tapaan kuin ‘vihreä tee’ on teeluokka.


Kaikki teet eroavat toisistaan maantieteltään, biologialtaan (eri teihin käytetään Camellia Sinensiksen, ja muutaman lähilajin eri lajikkeita), prosessoinniltaan ja historialtaan ja paikalliskulttuuriltaan. Kaikki eri teelaadut ovat yksilöllisiä kaikilta näiltä kannoilta katseltuna, ja teeluokat eroavat myös vastaavasti toinen toisistaan. Aloitan tämän katsauksen maantieteestä ja kulttuurista.

Alueellisuus

Oolong kuuluu tietyilla alueille. Kiinassa, liki kaikki teenviljelyalueet tuottavat punaista ja vihreää teetä, mutta vain muutama seutu tekee oolongia. Mannerkiinassa on kolme oolong-aluetta, minkä lisäksi oolongia tuotetaan paljon Taiwanissa. Yllä on tämän kolman kielitieteellinen kartta, missä eri paikalliskielet on korostettu. Kielikartta havainnollistaa alueen kulttuurista monimuotoisuutta ja auttaa puhumaan eri seuduista.

Wuyishan ja Minbei -oolongit

Wuyi-vuoria(武夷山) pidetään yleisesti oolongin alkukotina. Wuyi sijaitsee pohjoisessa Fujianissa, Etelä-kiinassa kartan punaisella alueella. Wuyishan on pieni vuoristoalue, joka tuottaa tänäkin päivänä maailman parhaat oolongit (ainakin jos minulta kysytään!). Wuyishanin ooloneja sanotaan yanchaksi (岩茶), ‘kallioteeksi’, ja niistä löytyy “kallion luut ja kukkien tuoksu” (岩骨花香). Teen lehdet ovat tummia, pitkiä ja kierteisiä, ja haudutettu tee on syvän punaista. Alueen kuuluisin tee on Dahongpao (大紅袍), “suuri punainen viitta”, ja usein kaikkea kallioteetä myydään Dahongpaon nimellä. Yleisimpiä lajikkeita ovat Shuixian 水仙 “Veden kuolematon”, tai “narsissi”, ja Rougui 肉桂, “kaneli”.


Yleisemmin, Wuyishanin ja lähialueiden teet tunnetaan Minbei -oolongeina ja Minbei tarkoittaa pohjoista Fujiania. Kartan punainen alue on Minbei, ja siellä puhutaan Minbein murretta.

Anxi ja Minnan -oolongit

Saman Fujianin maakunnan eteläisemmässä osassa, Minnanissa tehdään myös oolongia. Tärkein tuotantoalue on Anxi Quanzhoun kaupungin lähellä. Alueen Tieguanyin -oolong (鐵觀音) on hyvin kuuluisa tee. Kaikille Minnanin teille on tyypillistä tiukka rullaus pallomaiseen muotoon. Nykyään seudun teetä näkee pääasiassa hyvin kevyesti prosessoituna, ja lehdet ovat syvän vihreitä. Haudutettu tee on vihreää tai keltaista. Perinteisesti seudun tee oli voimakkaammin hapetettua ja paahdettua, ja tee hautuu meripihkan väriseksi. Minnanin seudun paikallismurre on eri kieli kuin mitä pohjoisessa puhutaan, ja kielialue on merkitty sinisellä. Minnan on mannerkiinan sininen alue, ja kielikartta näyttää miten samaa paikalliskieltä puhutaan laajalti Taiwanissa.

Chaoshan ja Dancong Oolongit

Kiinan kolmas oolongseutu on Chaoshan, Guangdongin maakunnan itäisessä nurkassa. Kartassa seutu on merkitty pinkillä värillä, ja teetuotantoalue on Shantoun ja Chaozhoun kaupunkien ympärillä (Chaoshan -sanan alkuperä onkin Chaozhou + Shantou). Chaoshan tunnetaan Dancong -oolongeistaan (單從, ‘yksi pensas’). Dancongit ovat hyvin aromikkaita, pitkälehtisiä oolongeja, joista osa prosessoidaan tummiksi, ja osa kevyemmin. Täälläkin perinteisempi tyyli on tumma, ja vihreämpi paahtoaste on uudempi kehityssuunta. Alue on teekulttuurisesti merkittävä, sillä siellä on kehittynyt gongfu-teenhaudututustapa (功夫茶).

Taiwan ja Gaoshan Oolong

Valtaosa Taiwanin väestöstä polveutuu saarelle Ming-kaudella muuttaneista mannerkiinalaisista, jotka olivat kotoisin juuri näiltä muilta mainituilta oolong-seuduilta. Tästä syystä Minnanin kieli on Taiwanissa yleistä, ja saaren teekulttuuri on niinikään painottunut oolongeihin: siirtolaiset toivat mukanaan niin kielen kuin teepensaat ja teekulttuurin. Taiwanin teetyyleissä löytyy vaikutteita niin Minbeistä kuin Minnanista, mutta teetyylit ovat kehittyneet omiin suuntiinsa. Kuuluisin Taiwanin teetyyleistä on ns. korkeavuoritee, (高山茶 gaoshancha), mikä on tyypillisesti Minnanilaiseen tapaan rullattu palloiksi. Taiwanilainen kehitystrendi on kevyt ja hento prosessointi: korkeavuoritee on hyvin vihreää, ja hautuu keltaiseksi. Minbeiläistä lehtien muotoilua on nähtävissä sitten taas baozhong -teessä (包種), ja Baihao Oolongissa(白毫烏龍, usein myydään nimellä Oriental Beauty, 東方美人).

Lopuksi

Mitä tällainen aluekatsaus kertoo meille? Mitä tällä on väliä teenjuojan kannalta?

Määrittelimme aluksi oolongin teeluokaksi, samaan tapaan kuin voimme määritellä vihreän teen teeluokaksi. Nyt näemme, että oolong koostuu oikeastaan muutamasta alaluokasta. Tämä on looginen seuraus oolongin maantieteestä: se on muutaman Fujianin ja Guangdongin nurkan paikallinen erikoisuus, ja tuo seutu on kulttuurisesti hyvin rikas: jokaisessa näistä teeseuduista puhutaan eri kieltä!

Sinua saattaa kiinnostaa myös

-

Totuus vihreästä teestä

Vihreä tee on Suomessa ja länsimaissa yleistynyt valtavan paljon viimeiset pari vuosikymmentä. Se on tarjonnut varteenotettavan vaihtoehdon mustan teen rohkeanpainokkaalle makuprofiilille, ja varsinkin teekauppojen myötä laadukasta (ei niin tappavan kitkerää) vihreää teetä on tul...